Lisätietoja
ELVI-merkin vaatimusten ja ehtojen täyttymistä valvotaan vuosittain. Ehtojen toteutumista valvovat korkeasti koulutetut, eläinten hyvinvointiin erikoistuneet auditoijat.
Lypsykarjatilat jaetaan pääsääntöisesti kahteen eri navettatyyppiin; parsinavettoihin ja pihattonavettoihin. Suomessa parsitiloja on arviolta 62 % lypsykarjatiloista, ja niissä elää 38 % suomalaisista lypsylehmistä.[1]Parsinavetoissa lehmät elävät kytkettynä omalle paikalleen ja niiden liikkumismahdollisuudet rajoittuvat muutamiin askeliin eteen, taakse ja sivulle.
Finwelfare Oy:n eläinten hyvinvoinnin asiantuntijahallitus on linjannut, että ELVI-merkin alla myytävät maitotuotteet eivät voi tulla parsitilalta, vaan ELVI-merkin piirissä olevat tilat ovat aina pihattotiloja. Pihattonavetoissa lehmät liikkuvat vapaasti navettarakennuksessa esimerkiksi makuualueen ja ruokintapaikan välillä, eikä niitä kytketä paikalleen.
Naudan korkea, päivittäinen liikkumisen tarve voidaan suuremmalla todennäköisyydellä turvata pihattonavetassa. Lisäksi pihatto mahdollistaa lehmille erittäin tärkeän keskinäisen sosiaalisen käyttäytymisen, kuten toistensa rapsuttelun ja hoivaamisen. Pihattonavetassa lehmä voi myös vapaasti huoltaa omaa kehoaan sekä valita itselleen mieluisan makuu- ja ruokailupaikan.
[1] 2022 Eduskunnalle tehty selvitys: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_186+2022.aspx
Suomessa eläinten hyvinvointilaki ei velvoita pihattotiloja ulkoiluttamaan eläimiään. Ainoastaan parsitilojen lehmien tulee päästä jaloittelemaan, joko laitumelle tai jaloittelualueelle, vähintään 90 päivänä vuodessa. Jaloittelun voi kuitenkin toteuttaa esimerkiksi asfalttipäällysteisellä aidatulla piha-alueella. Laidunnusta ei edellytetä.
Finwelfare Oy:n eläinten hyvinvoinnin asiantuntijahallitus on linjannut, että ELVI-merkin alla myytävät maitotuotteet tulevat aina tiloilta, joilla lehmät pääsevät laitumelle. Tilat voivat toteuttamismahdollisuuksiensa mukaan valita joko lyhyemmän laidunkauden (60 päivää) yhdistettynä talviaikaiseen ulkoiluun, tai pidennetyn laidunkauden (120 päivää) ilman talviulkoiluvaatimusta. Toisin kuin muissa järjestelmissä, ELVI-merkin piirissä olevilla tiloilla ulkoilua ja laiduntamista valvotaan silloin, kun sitä toteutetaan, eikä esimerkiksi pelkästään kirjanpitoon perustuen.
Laitumella lehmät voivat toteuttaa vapaasti niille tärkeitä luonnollisia käyttäytymismalleja kuten ympäristön tutkimista, ruuan valikointia sekä esteetöntä makuu- ja laumakäyttäytymistä. Laidunnuksella on myös todettu olevan lehmille useita terveyshyötyjä.
Finwelfare Oy haluaa kannustaa tiloja myös niin sanottujen virikelaidunten käyttöön, minkä vuoksi myös niiden käyttö on sallittu. Suomessa laidunkausi on lyhyt ja laitumet menevät monin paikoin huonoon kuntoon jo aikaisin syksyllä. Virikelaitumilla, kuten metsälaitumilla, voidaan lehmille tarjota pidempi laidunkausi sekä vaihteleva ja monipuolinen ulkoiluympäristö, missä lehmät voivat vetäytyä suojaan sääoloja, sekä huoltaa kehoaan puihin ja kivenlohkareisiin. Nautoja, etenkin hiehoja, voidaan käyttää myös arvokkaiden maaseudun perinneympäristöjen (perinnebiotooppien) hoitoon.
Suomessa on laillista ja tavanomaista kasvattaa nautoja, etenkin hiehoja ja lihanautoja, betonilattialla. Lainsäädäntö sallii jo kaksiviikkoisen vasikan siirtämisen betonipohjakarsinaan ilman kuivitusvaatimusta. Betonipohjaiset karsinat ilman pehmennettyä makuualuetta ovat painaville eläimille epämukavia, usein liukkaita ja johtavat erinäisiin terveys- ja hyvinvointiongelmiin. Tarve maata on naudoille erittäin tärkeä, ja ne käyttävätkin siihen hyvissä olosuhteissa yli puolet vuorokaudesta. Kovalla alustalla eläinten on vaikeaa mennä maata ja se aiheuttaa niille kipua, joten eläimet vähentävät makuulla oloaikaansa, mikä heikentää niiden hyvinvointia.
Finwelfare Oy:n eläinten hyvinvoinnin asiantuntijahallitus on linjannut, että ELVI-merkin alla toimivilla tiloilla nautoja (riippumatta käyttötavasta) ei voi kasvattaa betonipohjaisissa karsinoissa. Karsinan pehmikkeeksi ei riitä myöskään lattiabetonien kumipinnoite. Naudoilla tulee olla pehmeä makuualue (kuten korotettu makuualue tai makuuparsi) yhdistettynä säännölliseen ulkoiluun tai syväkuivitettu ja siten pehmeä ja pitävä karsina.
Hiehoksi kutsutaan sellaista naaraspuolista nautaa, joka ei ole vielä saanut vasikkaa. Hiehot ovat nuoria, leikkisiä ja aktiivisia tulevia lypsylehmiä. Valitettavan usein hiehoja kasvatetaan liian ahtaasti ja/tai kovalla alustalla. Umpilehmät ovat pitkällä tiineitä lehmiä ja sen takia usein kömpelömpiä kuin muut eläinryhmät. Ne lepäävät paljon ja valmistautuvat tulevaan poikimiseen. Liukas alusta, ahdas makuualue tai stressaava ympäristö heikentävät näiden eläinten hyvinvointia merkittävästi. Lypsykarjaa koskevissa ELVI-ehdoissa edellä mainitut makuumukavuusvaatimukset on kohdistettu näihin eläinryhmiin. ELVI-mekin piirissä olevilla tiloilla hiehoilla ja umpilehmillä tulee siis olla pehmeä makuualue (kuten korotettu makuualue tai makuuparsi) yhdistettynä säännölliseen ulkoiluun tai syväkuivitettu karsina.
Lypsylehmien ja umpilehmien makuumukavuutta todennetaan ELVI-merkin piirissä olevilla tiloilla virallisen WelfareQualityn (WQ) kriteerein. WelfareQuality -auditointikäynnillä makuumukavuuden osalta seurataan lehmien makuulle käymisen helppoutta, makuualueelle mahtumista, eläinten puhtautta (kuiva ja puhdas makuualue pitää myös lehmät puhtaana), lehmien ihon kuntoa (aiheuttaako maatameno tai jotkin makuualueen rakenteet lehmille hiertymiä) sekä lepotilanteisiin liittyvää käyttäytymistä.
ELVI-merkin piirissä olevilla tiloilla lehmien pito-olosuhteille, joka sisältää makuumukavuuden, on asetettu erillinen minimipisteraja, joka on korkeampi kuin WelfareQualityn edistyneeseen arvosanaan riittävä pistemäärä.
Lainsäädäntö sallii kaksi viikkoa täyttäneen vasikan pitämisen betonipohjaisessa karsinassa ilman kuiviketta ja vasikoiden kasvattamisen yksilökarsinoissa kahdeksan viikon ikäisiksi saakka. Tutkimustiedon valossa yksilökasvatus heikentää vasikan stressin sietokykyä myöhemmin elämässä ja vaikuttaa heikentävästi sen sosiaalisiin taitoihin ja oppimiskykyyn. Vasikoille leikkiminen on tärkeä käyttäytymistarve, jota ne eivät yksilökasvatuksessa pääse toteuttamaan.
ELVI-merkin piirissä olevilla tiloilla vasikkaa saa pitää enintään kaksi ensimmäistä elinviikkoa yksilökarsinassa, minkä jälkeen vasikka tulee viimeistään siirtää joko parikasvatukseen tai ryhmäkasvatukseen, kuivikepohjakarsinaan. Tästä toimintatavasta voidaan poiketa ainoastaan tilan hoitavan eläinlääkärin kirjauksella, esimerkiksi tilanteessa, jossa tilalla esiintyvän tarttuvan taudin hallinta näin edellyttää.
Myös vasikoiden juotolle on asetettu lisävaatimuksia. Lainsäädännössä ei määritellä vasikoille annettavan maitojuoman vähimmäismäärää. ELVI-merkin piirissä olevilla tiloilla vasikoiden tulee saada juottoaikana maitoa tai maitojuomaa yli 8 litraa päivässä.
Auditointikäyntien välillä ELVI-merkin piirissä olevilta tiloilta seurataan tietokannoista kaikkien eläinryhmien osalta muun muassa ruokinnan ja veden saannin riittävyyttä, olosuhdeindikaattoreita ja tautitilannetta. Lisäksi lypsylehmien osalta seurataan tuotostasoa, laidunnuksen ja jaloittelun toteutumista sekä jalkaterveyden mittareita. Nuorkarjan osalta seuranta kohdistuu lisäksi kasvuun sekä tilavaatimusten täyttymiseen ja vasikoiden osalta muun muassa maitojuoton toteuttamistapaan. Tietokantatodennus ei kuitenkaan korvaa tilalla tehtävää auditointia, vaan täydentää sitä.
Suomi 
English (UK)